Loma
Lomat
Siviilipalveluksessa on käytössä seuraavat lomat:
- Henkilökohtainen loma HL 18 päivää
- Henkilökohtainen syyloma HSL 180 päivää
- Kuntoisuusloma 20 päivää
- Vanhempainvapaa 12 päivää
Siviilipalveluspaikka päättää loman antamisesta ja loman ajankohdasta. Seuraavassa mainitut loma- ja isyysvapaapäivät lasketaan arkipäivinä siten, että loma-aika ei kulu säännönmukaisen viikkovapaan aikana lukuun ottamatta koko viikon ajalle myönnettyä henkilökohtaista syylomaa (HSL).
Siviilipalvelusvelvolliselle maksetaan päivärahaa palvelusajaksi laskettavien lomapäivien ajalta. Palvelusaikaan lasketaan kuuluvaksi henkilökohtainen loma (HL) , kuntoisuusloma (KL) ja vanhempainvapaa (IV). Päiväraha maksetaan myös ajalta, jolloin siviilipalvelusvelvollinen on vapautettu palvelustehtävistä jäljempänä ohjeistetulla tavalla.
Henkilökohtainen loma (HL)
Siviilipalvelusvelvollisella on oikeus henkilökohtaiseen lomaan (HL), joka myönnetään ilman erikseen esitettävää syytä ja joka luetaan palvelusajaksi. Lomien määrä on koko palvelusaikana 18 päivää. HL-lomia ei saa määrätä pidettäväksi viikkovapaana (eli viikonloppuna tai niin sanottuna arkipyhänä, jolloin palvelus- paikan henkilöstöllä on vapaapäivä). Lomien tulee jakautua tasaisesti koko palvelusajalle. Pääsääntöisesti henkilökohtaista lomaa annetaan yksi tai kaksi vuorokautta siviilipalvelusvelvollisen palvelemaa kuukautta kohti henkilökohtaisten asioiden hoitamista varten. Lomia voidaan antaa siviilipalvelusvelvollisen hakemuksesta mahdollisuuksien mukaan lomatarpeen mukaisesti, myös siten, että HL-lomia yhdistetään.
Siviilipalvelusvelvollisen palvelusajan lomasuunnittelu on perusteltua käynnistää jo velvollisen perehdytysvaiheessa.
Kuntoisuusloma (KL)
Siviilipalvelusvelvolliselle voidaan antaa kuntoisuuslomaa yhteensä enintään 20 vuorokautta,jos hän on erityisesti kunnostautunut palvelusaikana.
Kuntoisuusloma annetaan siviilipalveluspaikan, esimerkiksi siviilipalvelusvelvollisen esimiehen,aloitteesta, yksilöllisen kiitettävän palveluskäyttäytymisen perusteella ja yleensä heti aiheen ilmaantuessa. KL-lomia ei tule kerätä palvelusajan loppuun siten, että kotiuttamispäivä tosiasiallisesti siirtyy useilla päivillä. Loman antamista harkittaessa on otettava huomioon esimerkiksi siviilipalvelusvelvollisen ahkeruus, aloitekyky, täsmällisyys, käytös sekä koulutuksen tai työpalvelun menestyksellinen suorittaminen.
Vanhempainvapaa (IV)
Siviilipalvelusvelvollisella on oikeus oman lapsen syntymän yhteydessä pidettävään 12 vuorokauden yhtäjaksoiseen vanhempainvapaaseen, joka luetaan palvelusaikaan ja jonka perusteeksi on esitettävä lapsen syntymätodistus tai vaadittaessa kotikunnan lastenvalvojan todistus.
Vanhempainvapaan ajalta maksetaan päiväraha. Vanhempainvapaaseen ei lasketa viikkovapaita (tai vastaavia päiviä). Vanhempainvapaa on yleensä aloitettava kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kansaneläkelaitos voi maksaa siviilipalvelusvelvolliselle hakemuksesta vanhempainvapaan ajalta vanhempainrahaa.
Palvelustehtävistä vapauttaminen
Palveluspaikka voi vapauttaa siviilipalvelusvelvollisen palvelustehtävien suorittamisesta tietyillä perusteilla ilman, että hänen tulee hakea lomaa. Vapauttamisen aika katsotaan palvelusajaksi. Vapauttaminen voidaan myöntää seuraavilla perusteilla:
• sairaudesta tai vammasta toipuminen
• lähiomaisen kuolema tai äkillinen vakava sairaus taikka
• muu henkilökohtainen pakottava syy.
Palvelustehtävästä vapauttaminen edellyttää myöntämisperusteelta yleensä äkillisyyttä, vakavuutta, pakottavuutta ja tilapäisyyttä. Lähiomaiseksi katsotaan avio- tai avopuoliso; lapsi, ottolapsi, pysyvästi huollettavana oleva lapsi ja puolison lapsi; omat vanhemmat, otto- ja kasvattivanhemmat sekä äiti- ja isäpuoli sekä isovanhemmat ja sisarukset. Muu henkilökohtainen pakottava syy voi olla esimerkiksi kutsu tuomioistuimeen tai viranomaisen määräämänä todistajana kuulusteluun.
Palvelustehtävistä vapauttamista ei ole tarkoitettu käytettäväksi tavanomaisiin lapsen sairastumistilanteisiin. Näissä tilanteissa tulisi käyttää ensijaisesti HL-lomaa.
Palveluspaikka myöntää sairausloman (SL) sairaslomatodistuksen perusteella. Sairauslomatodistus voi olla lääkärin tai terveydenhoitajan kirjoittama. Sairausloma lasketaan palvelusajaksi. Siviilipalveluskeskus voi keskeyttää palveluksen palveluspaikan pyynnöstä siviilipalvelusvelvollisen pitkähkön sairausloman (noin 2 viikkoa) tai usean peräkkäin pidetyn lyhyehkön sairasloman vuoksi taikka kun lääkäri on todennut hänet palvelukseen kykenemättömäksi. Sairasloma keskeyttää palvelusajaksi laskettavan muun loman. Joka päivästä esitettävä sairauslomatodistus.
Henkilökohtainen syyloma (HSL)
Palveluspaikka voi antaa siviilipalvelusvelvolliselle painavista henkilökohtaisista syistä henkilökohtaista syylomaa (HSL-loma), jonka määrä koko palvelusaikana on enintään 180 päivää. HSL-lomaa ei lueta palvelusaikaan. HSL-loman myöntää siviilipalveluspaikan vastuuhenkilö.
HSL-loman perusteena voivat olla taloudelliset tai perhesyyt, oikeusasiat (tuomioistuin- tai viranomaisasia, joita ovat esimerkiksi asioiminen asianajajan luona tai ajokorttiasia tms.), luottamustehtävän hoitaminen tai muut syyt. Myönnettäessä HSL-lomaa koko viikon ajalle, myös viikkovapaapäivät lasketaan HSL-lomaksi.
HSL-lomalla ollessaan siviilipalvelusvelvollisella ei ole oikeutta vapaisiin matkoihin, terveydenhuoltoon eikä muihin ylläpitoon liittyviin etuuksiin.
Palveluspaikan tulee merkitä HSL-lomat viipymättä sähköiseen siviilipalvelusrekisteriin (Sivariweb), josta tieto 15 päivän ylittävästä HSL-lomasta siirtyy automaattisesti Kelalle ja siviilipalveluskeskukseen.
Muita lomaohjeita
Lomista päättää palveluspaikan esimies tai palveluspaikassa siviilipalvelusasioista vastaamaan määrätty henkilö. HSL-loman myöntää aina siviilipalveluspaikan vastuuhenkilö.
Siviilipalvelusvelvollisen tulisi hakea lomaa hyvissä ajoin ennen aiottua loman ajankohtaa mahdollisten työvuorojen järjestämiseksi.
Hakemus on käsiteltävä ja ratkaisusta ilmoitettava kiireellisesti siviilipalvelusvelvolliselle.
Loma voidaan antaa vain poikkeuksellisesti siviilipalveluksen tai työpalvelun alkamispäivästä lukien.
Jos lomalla oleva siviilipalvelusvelvollinen tarvitsee loman pidennystä, hänen on haettava pidennystä palveluspaikalta viivytyksettä ja todisteellisesti. Lomaa ei saa jatkaa ilman hakemuksen hyväksymistä. Selvitys pidennyksen tarpeellisuudesta on tarvittaessa esitettävä hakemuksessa. Jos siviilipalvelusvelvollinen sairastuu tai vammautuu loman aikana, hänen on ensisijaisesti hakeuduttava palveluspaikan osoittaman lääkärin hoitoon, elleivät pakottavat syyt edellytä muun lääkärin hoitoa. Sairastumisesta on ilmoitettava viivytyksettä palveluspaikkaan. Palvelusajaksi laskettava loma katsotaan keskeytyneeksi sairausloman alkamispäivästä.
Lomia laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kalenterivuorokaudet, vaikka loma alkaakin ensimmäistä lomavuorokautta edeltävänä päivänä siviilipalvelusvelvolliselle määrätyn palveluksen päätyttyä.
Jos yhdensuuntainen matkustaminen lomalle kotipaikkakunnalle (tai vast.) kestää yli kuusi tuntia yleisiä kulkuneuvoja käyttäen, palveluspaikka voi hyvittää palveluksen alkamisen ja päättymisen kellonajassa kuuden tunnin ylittävän ajan joustavasti tulo- ja menomatkan aikataulujen mukaisesti (matkapidennys).
Miten lomat lasketaan pyhäpäivien yhteydessä?
1. Osuuko viikolle pyhäpäiviä, jolloin muilla vastaavaa työtä tekevillä on ylimääräinen vapaapäivä?
Niiden lukumäärä vähennetään seitsemästä.
(Huom! Tavanomaista toimistotyöaikaa noudattavalla viikonlopulle osuva pyhäpäivä ei tuota ylimääräistä vapaapäivää.)
2. Jokaisesta viikosta kaksi päivää on viikkovapaita. Lomapäiviä ei saa määrätä viikkovapaille.
3. Onko viikolla tehty työpäiviä?
4. Jäljelle jäävät päivät lasketaan lomapäiviksi.
Esimerkki: Velvollinen työskentelee tavanomaisella toimistotyöajalla paikassa, jossa jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä ja loppiainen ovat henkilöstölle vapaapäiviä. Velvollinen haluaa lomailla maanantaista 22.12. tiistaihin 6.1. saakka. Kuinka monta lomapäivää jaksoon kuluu?
Lomajakson pituus on 16 vrk. Arkipyhiä on viisi kappaletta. Viikkovapaita on neljä päivää. Loput 7 päivää ovat lomapäiviä (HL tai KL).
