Palvelusrikkomukset ja kurinpito

1. Palvelusrikkomus ja kurinpitorangaistukset

Siviilipalvelusvelvollinen on velvollinen suorittamaan tunnollisesti hänelle määrätyt palvelustehtävät sekä noudattamaan palveluspaikan antamia, siviilipalveluksen järjestämiseksi ja suorittamiseksi tarpeellisia määräyksiä. Siviilipalvelusvelvolliselle asetettujen rajoitusten tulee johtua suoranaisesti palvelusvelvollisuuden täyttämisestä. Palvelusvelvollisuuden rikkomisesta tai laiminlyönnistä (=palvelusrikkomus) siviilipalvelusvelvolliselle määrätään kurinpitorangaistus. Siviilipalveluspaikan on pidettävä siviilipalvelusrekisterin tiedot ajan tasalla merkitsemällä rekisteriin esimerkiksi luvattomat poissaolot.

Toimintaohjeet palvelusrikkomusasioissa

Palveluspaikka ei saa omaehtoisesti kohdistaa kurinpitotoimia velvolliseen vaan ainoastaan huomauttaa häntä suullisesti. Palvelusrikkomusten tutkinnan suorittaa ja kurinpitorangaistuksen määrää siviilipalveluskeskus. Ennen palvelusrikkomusilmoituksen tekoa palveluspaikan on hyvä keskustella velvollisen kanssa laiminlyönnistä ja arvioida suullisen huomautuksen tarvetta.

Siviilipalveluspaikan vastuuhenkilö tekee siviilipalveluskeskukselle kirjallisen palvelusrikkomusilmoituksen saatuaan tiedon palvelusrikkomuksesta. Ilmoitus tehdään sivariwebissä . Palvelusrikkomusasia voidaan jättää sillensä tai suullisen huomautuksen varaan, jos asia on merkitykseltään vähäinen

Siviilipalveluskeskus suorittaa palvelusrikkomusilmoituksen saatuaan tutkinnan palvelusrikkomuksen selvittämiseksi ja määrää kurinpitorangaistuksen sekä lähettää päätöksen kurinpitorangaistuksesta tiedoksi palveluspaikalle.

Palvelusrikkomuksista määrättäviä kurinpitorangaistuksia ovat:

1. kirjallinen varoitus,
2. työtä yli säännönmukaisen työajan (enintään neljä tuntia päivässä enintään viiden päivän ajan rangaistuskertaa kohti) ja
3. päivärahan menetys (korkeintaan kaksi kertaa ja enintään 30 päivältä rangaistuskertaa kohti)
4. henkilökohtaisten lomaoikeuksien menetys (enintään neljä päivää rangaistuskertaa kohti).

Samasta rikkomuksesta saa määrätä ainoastaan yhtä rangaistuslajia olevan kurinpitorangaistuksen. Useista samanaikaisesti tehdyistä rikkomuksista voidaan määrätä yksi rangaistus. Kurinpitorangaistuksen on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa rikkomukseen. Siviilipalveluskeskus voi jättää kurinpitorangaistuksen määräämättä tai jättää asian suullisen huomautuksen varaan, jos palvelusrikkomus on johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annettavasta huolimattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä taikka jos rikkomusta on muuten pidettävä vähäisenä.

Huomattava on, että kirjallinen varoitus kurinpitorangaistuksena edellyttää siviilipalveluslain 71§:ssä (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071446#a1446-2007) säädettyä määrämuotoista menettelyä, kun taas rangaistuksiin sisältymätön huomautus vähäpätöisistä rikkomuksista ei edellytä määrämuotoa vaan voi olla suullinenkin. Kurinpitorangaistuksiin kuuluva päivärahan menetys on pidettävä erillään luvattomasta poissaolosta tosiasiallisena seuraamuksena aiheutuvasta päivärahan menetyksestä.

Siviilipalvelusvelvollinen voi hakea kurinpitorangaistusta koskevaan päätökseen muutosta siviilipalveluslain 97 §:n mukaisesti. Pykälässä on säädetty myös palveluspaikan tehtävistä muutoksenhakemuksen johdosta. Palveluspaikalla on velvollisuus toimittaa asiakirjat viipymättä valitusviranomaiselle. Käytännössä asiakirjat olisi hyvä toimittaa muutaman päivän kuluessa. Muutoksenhaku estää yleensä kurinpitopäätöksen täytäntöönpanon. Täytäntöönpanoon voidaan kuitenkin ryhtyä, jos se muutoin ei olisi mahdollista siviilipalvelusvelvollisen jäljellä olevan palvelusajan lyhyyden vuoksi.

2. Luvaton poissaolo

Siviilipalvelusvelvollinen ei ole oikeutettu päivärahaan eikä mahdolliseen ruokarahaan luvattoman poissaolon ajalta. Luvattomia poissaolovuorokausia ei myöskään lasketa palvelusaikaan.

Täydeksi poissaolovuorokaudeksi katsotaan poissaolo siviilipalvelusvelvolliselle määrätystä työpäivästä. Poissaolo lasketaan ajankohdasta, jolloin palvelusvelvollisen olisi tullut olla palveluksessa, ajankohtaan, jolloin hän saapuu sinne. Sairaus tai tapaturma hyväksyttävänä poissaolon syynä edellyttää siviilipalvelusvelvolliselta lääkärinlausuntoa tai terveyskeskuksen tai vastaavan tahon antamaa todistusta.

Koulutuksen osalta on huomattava, että siviilipalvelusvelvollinen on velvollinen täsmällisesti osallistumaan hänelle järjestettyyn koulutukseen, jollei häntä ole siitä erikseen vapautettu. Siviilipalveluskeskus huolehtii, että kouluttajat valvovat velvollisten läsnäoloa.

Jos luvaton poissaolo jatkuu yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää, Kelalle on sotilasavustusta varten ilmoitettava palveluksen keskeytymisestä ja myöhemmin sen jatkumisesta.

Kela ei käsittele kirjallisia keskeyttämisilmoituksia, vaan tieto siirtyy automaattisesti siviilipalvelusrekisteristä Kelan rekisteriin. Ajantasaisten poissaolotietojen merkitseminen siviilipalvelusrekisteriin on tämän vuoksi tärkeää.

Seuraavassa on esimerkkejä luvattoman poissaolon seuraamuksista:

Palveluspaikka tekee näissä tapauksissa siviilipalveluskeskukselle palvelusrikkomusilmoituksen, jos siihen on aihetta. Lähtökohtana esimerkeissä on, että siviilipalvelusvelvollisen säännönmukaiseksi työajaksi on määrätty kello 8.00– 16.15 maanantaista perjantaihin.

1. Siviilipalvelusvelvollinen tulee maanantaina töihin vasta kello 10.30. Kysymyksessä ei ole täysi poissaolovuorokausi, joten tosiasiallisia seuraamuksia ei tule. Sen sijaan kurinpitorangaistus on mahdollinen, kuitenkin lain 71 § huomioon ottaen.
2. Siviilipalvelusvelvollinen ei tule maanantaina töihin. Tosiasialliset seuraamukset toteutuvat automaattisesti, joten seurauksena on päivärahan ja mahdollisen ruokarahanmenetys yhdeltä päivältä. Kotiuttaminen siirtyy yhdellä päivällä. Kurinpitorangaistus voidaan määrätä lain 71 § huomioon ottaen.
3. Siviilipalvelusvelvollinen poistuu luvatta palveluksesta perjantaina puolilta päivin ja palaa vasta tiistaina. Luvattomien poissaolojen väliin jäävä viikkovapaa luetaan luvattomaksi poissaoloksi. Päivärahan ja mahdollisen ruokarahan menetys seuraavat kolmelta päivältä (viikonlopulta ja maanantailta). Kotiuttaminen siirtyy kolmella päivällä. Mahdollisen kurinpitorangaistuksen osalta viitataan edellä sanottuun.

Jos siviilipalvelusvelvollinen jää luvatta saapumatta palvelukseen tai poistuu sieltä, palveluspaikan on viivytyksettä selvitettävä syy poissaololle. Jos velvollista ei tavoiteta ja poissaolo jatkuu useampia päiviä, tulee palveluspaikan olla yhteydessä Siviilipalveluskeskukseen.

Tarvittaessa Siviilipalveluskeskus pyytää palveluspaikan tai palvelusvelvollisen kotipaikkakunnan poliisilta virka-apua palvelusvelvollisen etsimiseksi ja palvelukseen toimittamiseksi. Poliisi toimittaa palveluspaikkaan joko palvelusvelvollisen, selvityksen laillisesta esteestä (esimerkiksi lääkärinlausunnon) tai palvelusvelvollisen kirjallisen ilmoituksen, jossa hän kieltäytyy suorittamasta siviilipalvelusta. Viiden poissaolopäivän jälkeen siviilipalveluskeskus tekee etsintäkuulutuksen. Etsintäkuulutus on tilanteen muututtua peruutettava.

3. Rikosilmoitus

Siviilipalvelusrikoksesta on säädetty siviilipalvelus lain 75 §:ssä ja rikosilmoituksesta saman lain 78 §:ssä. Rikosilmoituksen tekee aina siviilipalveluskeskus. Rikosilmoituksen perusteena voi olla siviilipalveluspaikan toimittama palvelusrikkomusilmoitus.

Rikosilmoitus tehdään, jos palvelusvelvollinen

1. laiminlyö tiedonantovelvollisuutensa,
2. laiminlyö täydennyspalveluvelvollisuutensa,
3. jättää saapumatta peruskoulutukseen tai työpalveluun, lopettaa sen tai ilmoittaa kirjallisesti kieltäytyvänsä siviilipalveluksesta,
4. huolimatta hänelle määrätystä kurinpitorangaistuksesta edelleen olennaisesti laiminlyö palvelusvelvollisuutensa (siviilipalvelusrikos),
5. jättää saapumatta ylimääräiseen palvelukseen tai palvelukseen liikekannallepanon aikana tai
6. huolimatta hänelle määrätystä kurinpitorangaistuksesta edelleen olennaisesti laiminlyö palvelusvelvollisuutensa ylimääräisen palveluksen tai liikekannallepanon aikana.

Tarkoitus on, että palvelusvelvollisuuden rikkomukset hoidetaan pääasiassa kurinpitorangaistuksin. Jos nämä eivät tehoa, vaan siviilipalvelusvelvollinen edelleen olennaisesti rikkoo palvelusvelvollisuuttaan, eikä palveluskelpoisuuden tarkistukseen ole perusteita, rikosilmoitus voidaan tehdä kohdan 4 perusteella. Ennen rikosilmoituksen tekoa, palveluspaikan tulisi erityisesti 4 kohdan osalta harkita, olisivatko siviilipalvelusvelvollisen käytöksen syynä esimerkiksi mielenterveydelliset ongelmat tai päihteiden epäilty väärinkäyttö.

Tarvittaessa palvelusvelvollinen voidaan määrätä lääkärintarkastukseen, jossa arvioidaan hänen palveluskelpoisuutensa. Lääkärinlausunnon perusteella siviilipalvelusvelvollinen voidaan kotiuttaa terveydellisistä syistä. Palvelus keskeytetään kotiuttamispäätöksen tekopäivästä lukien.

Palveluspaikan saadessa velvollisen kohdan 3 mukaisen kirjallisen kieltäytymisilmoituksen tulee kieltäytymisilmoitus toimittaa siviilipalveluskeskukseen ja vapauttaa velvollinen suorittamasta työpalvelua kieltäytymisilmoituksen päivästä lähtien.

Jos ilmenee, että siviilipalvelusvelvollisen palveluksen laiminlyöntien syynä on pikemminkin pidettävä sopeutumattomuutta juuri kyseiseen palveluspaikkaan, palveluspaikan tulisi harkita hakemuksen tekemistä palvelusvelvollisen siirtämiseksi toiseen palveluspaikkaan. Ensisijaisesti tulisi harkita siirtoa muihin työtehtäviin tai palveluspaikan toiseen toimipisteeseen. Jos siviilipalvelusvelvolliselle haetaan siirtoa kokonaan uuteen palveluspaikkaan, tulisi velvollisen itse etsiä paikka. Palveluspaikka ja velvollinen eivät voi yksipuolisesti purkaa annettua työpalvelumääräystä vaan päätöksen asiassa tekee siviilipalveluskeskus.

TEM/2313/00.05.02/2016: Siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskeva ohje, ss. 31 – 35