Tehtävien määrääminen
Palveluspaikan ja -tehtävien määrääminen
1. Palveluspaikan määrääminen
2. Työpalvelun suorittamiseen liittyviä vaatimuksia
3. Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen
4. Avoinna olevasta palveluspaikasta ilmoittaminen
5. Siviilipalvelusvelvollisen salassapito- ja vaitiolovelvollisuus
6. Nuorisotakuu siviilipalveluksessa
7. Palveluspaikan siirto palveluksen aikana
1. Palveluspaikan määrääminen
Siviilipalveluskeskus määrää siviilipalveluspaikan, jossa siviilipalvelusvelvollinen suorittaa työpalvelun.
Siviilipalvelusvelvollisen hankkii palveluspaikan itsenäisesti. Palveluspaikan etsintä tulisi aloittaa jo ennen palveluksen alkamista. Siviilipalvelusvelvollinen ja palveluspaikka sopivat työpalvelun suorittamisesta sitoumuksella. Tämän sitoumuksen perusteella siviilipalveluskeskus tekee työpalvelumääräyksen velvollisen hankkimaan palveluspaikkaan. Poikkeustapauksissa siviilipalveluskeskus voi määrätä velvollisen myös muuhun palveluspaikkaan.
Siviilipalveluskeskuksen antama määräys palveluspaikasta on viranomaisen tekemä päätös, johon voidaan hakea muutosta siviilipalveluslain 96 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
2. Työpalvelun suorittamiseen liittyviä vaatimuksia
Siviilipalvelusvelvollisen velvollisuuksista säädetään siviilipalveluslain 38 §:ssä. Siviilipalvelusvelvollisen tulee suorittaa tunnollisesti hänelle siviilipalveluslain nojalla määrätyt palvelustehtävät siviilipalveluspaikan osoittamassa työpisteessä sekä noudattaa siviilipalveluskeskuksen ja siviilipalveluspaikan antamia työnjohdollisia määräyksiä. Jos siviilipalvelusvelvollinen laiminlyö palvelustehtävien suorittamiseen liittyvät velvoitteensa tai muutoin toimii vastoin palvelusvelvoitteitaan, hänet voidaan määrätä siviilipalveluslaissa säädettyyn kurinpitorangaistukseen (siviilipalveluslaki 68 §).
Palveluspaikan on aktiivisesti perehdytettävä palvelusvelvollinen palveluspaikkaan ja työtehtäviin. Työtehtäviä määrättäessä on otettava huomioon palvelusvelvollisen vakaumus ja soveltuvuus. Mikäli siviilipalvelusvelvollinen perustellusti ilmoittaa työtehtävien olevan vakaumuksensa vastaisia, tulee palvelusvelvollinen määrätä toisiin tehtäviin. Soveltuvuudessa huomiota on kiinnitettävä lähinnä hänen koulutukseensa, työkokemukseensa ja terveydentilaansa.
Siviilipalvelusvelvollisen vakaumus on keskeistä palveluksen järjestämisessä. Hänen omalle ilmoitukselleen vakaumuksesta on annettava merkitystä palveluspaikkaa ja palvelustehtäviä määrättäessä. Siviilipalvelusvelvollisen tottelemisvelvollisuuden ulkopuolelle jää tehtävä, jonka katsotaan perustellusti olevan hänen vakaumuksensa vastainen.
Siviilipalvelusvelvollista ei saa määrätä työhön, jota palveluspaikan vakituiset työntekijät työriidan vuoksi eivät suorita, paitsi jos on kyseessä kielletty työtaistelutoimenpide.
Suomen- tai ruotsinkielisen siviilipalvelusvelvollisen on voitava suorittaa palvelus omaa äidinkieltään käyttäen, ellei hän toisin suostu. Myös siviilipalvelusvelvollisen muu äidinkieli tulisi ottaa huomioon määrättäessä velvolliselle palveluspaikkaa ja -tehtäviä ainakin palvelustehtävien edellyttämän kielitaidon ja palveluspaikan henkilökunnan kielitaidon osalta.
Siviilipalvelusta ei saa suorittaa oman työnantajan palveluksessa. Merkitystä ei ole palvelussuhteen laadulla (esimerkiksi työsuhde/virkasuhde, vakinainen/määräaikainen) eikä sillä, että siviilipalvelusvelvolliselle on myönnetty omasta toimestaan siviilipalveluksen suorittamisen ajaksi virkavapautta. Harkittaessa yhteyttä entiseen työnantajaan on kiinnitettävä huomiota muun muassa työsuhteen päättymisen ja siviilipalveluksen alkamisen väliseen aikaan ja työsuhteen kestoon sekä tehtävien laatuun. Oppisopimuksessa on myös kyse työsuhteessa tehtävästä työstä.
Ilman työsuhdetta tapahtuvat työharjoittelu, työssäoppimisjaksot ja työhallinnon kautta toteutettava työkokeilu eivät muodosta sellaista kiinteää yhteyttä, joka estäisi siviilipalveluksen suorittamisen kyseisessä palveluspaikassa. Ainoastaan niissä tapauksissa yhteys on katsottava kiinteäksi, jos edellä tarkoitettu työharjoittelu, työkokeilu tms. katkeaa palveluksen alkamisen vuoksi, ja henkilö menisi suorittamaan työpalvelun samaan paikkaan.
Jos palveluspaikka on jokin oppilaitos, palveluspaikassa suoritettavat opinnot eivät suoraan muodosta sellaista kiinteää yhteyttä, jolloin työpalvelu kyseisessä palveluspaikassa olisi kielletty. Siviilipalvelusvelvollinen ei voi kuitenkaan palvella sellaisissa tehtävissä, jotka suoraan hyödyntäisivät hänen opintojaan kyseisessä oppilaitoksessa. Työpalvelun suorittamisesta ei esimerkiksi saa kertyä opintopisteitä tai vastaavia opintosuoritteita.
Siviilipalveluspaikalla palveluksen suorittamiseen ei saa yhdistää muuta työntekoa eikä minkäänlaisen taloudellisen vastikkeen maksamista. Siviilipalvelusvelvolliselle ei saa maksaa palkkaa eikä esimerkiksi virkamiehille maksettavia päivärahoja, kokouspalkkioita tai ylityökorvauksia. Siviilipalvelusvelvollinen voi tehdä palvelusaikanaan töitä vapaa-ajallaan ilman aikarajoituksia, mutta ei kuitenkaan oman palveluspaikkansa palveluksessa. Siviilipalvelusvelvollisen on hyvä huomata, että saatu rahallinen korvaus voi vaikuttaa mahdollisesti maksettavaan sotilasavustukseen.
3. Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen
Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettua lakia (504/2002) sovelletaan myös siviilipalvelusvelvollisen työpalveluun. Siviilipalveluskeskuksen tulee pyytää velvolliselta nähtäväksi rikostaustaote, jos työpalvelussa tehtävään työhön pysyväisluonteisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa.
Palveluspaikan esimies arvioi ovatko työtehtävät sellaisia, että rikostaustaote tarvitaan ja tekee siitä merkinnän sitoumukseen. Rikostaustaote tilataan koulutusjakson aikana sähköisesti tai tarvittaessa paperilomakkeella. Rikostaustaotteen saavuttua Suomi.fi-viestinä tai paperisena, esitetään se siviilipalveluskeskukselle, jossa tehdään otteen esittämisestä merkintä siviilipalvelusrekisteriin. Otteesta ei oteta jäljennöstä asiakirjoihin eikä sitä tarvitse näyttää työpalvelupaikalle.
Siviilipalveluskeskus korvaa otteen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset siviilipalvelusvelvolliselle. Rikostaustaote ei saa otetta esitettäessä olla kuutta kuukautta vanhempi. Työpalvelumääräys kirjoitetaan vasta sen jälkeen, kun rikosrekisteriote on tarkistettu. Siviilipalveluskeskus ei voi määrätä henkilöä tehtäviin, jotka edellyttävät rikostaustan selvittämistä, jos henkilö ei halua ottaa vastaan tällaisia tehtäviä.
4. Avoinna olevasta palveluspaikasta ilmoittaminen
Palveluspaikka merkitsee tiedot avoinna olevasta palveluspaikastaan ja siviilipalvelusvelvollista koskevat toivomukset siviilipalvelusrekisteriin, josta ne välittyvät automaattisesti siviilipalveluskeskuksen verkkosivuille avoimiin palveluspaikkoihin. Ennen työpalvelua koskevan määräyksen antamista palveluspaikkaa ja palvelusvelvollista on kuultava. Kuuleminen tapahtuu allekirjoittamalla sitoumus sähköisesti. Määräyksestä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen.
Siviilipalveluspaikkailmoituksessa on hyvä kuvata tehtävät, joihin siviilipalvelusvelvollista haetaan. Ilmoituksessa tulee ilmetä palveluspaikan yhteystiedot ja lisätietojen antaja ja ohjeet palveluspaikkaan hakemisesta. Siviilipalveluskeskus ei lähetä suoraan velvollisia palveluspaikkaan vaan palveluspaikka valitsee itse tehtäviinsä soveltuvimman velvollisen esimerkiksi haastattelemalla hakemuksensa jättäneitä siviilipalvelusvelvollisia.
5. Siviilipalvelusvelvollisen salassapito- ja vaitiolovelvollisuus
Palveluspaikkojen salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta koskevat määräykset ovat siviilipalveluslaissa tarkoitettuja työnjohdollisia määräyksiä, joita siviilipalvelusvelvollisen on noudatettava. Palveluspaikkojen on huolehdittava siitä, että siviilipalvelusvelvollinen tuntee työtehtäviin liittyvän salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden ja tietää sen koskevan myös häntä. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun siviilipalvelusvelvollisella on pääsy asiakastietojärjestelmään, henkilörekisteriin tai vastaaviin salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden kattamiin tietoihin. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta tulee kertoa palvelusvelvolliselle heti työhön perehdyttämisen yhteydessä. Suositeltava menettely on, että palvelusvelvollinen allekirjoittaa kirjallisen salassapitositoumuksen. Siviilipalveluskeskuksen verkkosivuilta on saatavilla asiaa koskeva mallikaavake.
6. Nuorisotakuu siviilipalveluksessa
iviilipalveluskeskus toteuttaa Nuorisolakia (21.12.2016 / 1285 /2016) työskennellessään velvollisten kanssa. Työn tarkoituksena on ennaltaehkäistä nuorten miesten syrjäytymistä ja tukea heitä opiskelu- ja työuramietinnöissä sekä itsenäisen elämän järjestämisessä. Koulutusjaksolla sekä työpalvelun aikana annetaan Kela -ja toimeentulotietoa sekä yksilöohjausta laajasti elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Keskus hyödyntää muun muassa Aikalisä-toimintaa ja nuorisolain mukaista etsivää nuorisotyötä työssään nuorten kanssa palveluksen aikana tai sen keskeytyessä.
Nuorisotakuun mukaiset toimenpiteet sisältyvät työ- ja elinkeinoministeriön Siviilipalveluksen järjestämis- ja suorittamisohjeeseen ja näin ollen palveluspaikoilla on velvollisuus ohjata ja opastaa velvollisia työnhakuun tai opiskelu- tai harjoittelupaikan saamiseen.
7. Palveluspaikan siirto palveluksen aikana
Siviilipalveluskeskus ratkaisee siviilipalvelusvelvollisen siirron palveluspaikasta toiseen palveluksen aikana. Siirtoa voivat hakea sekä palveluspaikka että siviilipalvelusvelvollinen. Siirtoa ei saa toteuttaa ennen kuin siviilipalveluskeskukselta on saatu siirtoa koskeva päätös.
Siirtohakemus on tehtävä siviilipalveluskeskukselle kirjallisesti. Jos siviilipalvelusvelvollinen hakee siirtoa, hakemuksesta on ilmettävä peruste siirrolle. Hakemukseen on liitettävä nykyisen palveluspaikan kirjallinen lausunto, uusi sitoumus ja tarvittaessa rikostaustaote lasten kanssa tapahtuvaa työskentelyä varten. Jos rikostaustaote on toimitettu aiemmin siviilipalveluskeskukselle, mutta otteen toimittamisesta on aikaa yli kuusi kuukautta, siviilipalveluskeskukselle on toimitettava uusi ote. Pääsääntöisesti siirto on järjestettävä, jos uusi palveluspaikka haluaa ottaa vastaan palvelusvelvollisen ja palvelusvelvollinen hyväksyy siirron sinne. Siviilipalveluskeskus voi määrätä siirron omasta aloitteestaan palveluksen asianmukaisen suorittamisen turvaamiseksi tai yleisen edun niin vaatiessa. Ennen siirtoa koskevan päätöksen tekemistä siviilipalveluskeskuksen on kuultava siviilipalvelusvelvollista sekä hänen nykyistä ja uutta siviilipalveluspaikkaansa. Kuulemisvelvoitteesta voidaan kuitenkin poiketa, jos siirtotarve on kiireellinen ja perustuu merkittävään yleiseen etuun. Palveluspaikan siirtoa koskevaan päätökseen voidaan hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Siviilipalvelusvelvolliselle voidaan määrätä uusi palveluspaikka, mikäli palvelusvelvollinen ilmoittaa vakaumuksensa olevan ristiriidassa palveluspaikan kanssa. Arvioitaessa mahdollista ristiriitaa vakaumuksen ja siviilipalveluspaikan tai palvelustehtävien välillä tulee arvioinnin lähtökohdan olla siviilipalvelusvelvollisen oma näkemys asiasta. Siviilipalvelusvelvollisen näkemysten tulee kuitenkin olla myös objektiivisesti arvioiden ymmärrettäviä ja hyväksyttäviä.
